Krekilän mylly sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Krekilän kylässä Kuivakosken partaalla.
Mylly ympäristöineen on jo nähtävyys sinänsä, mutta kesäteatteri on esittänyt jo vuodesta 1981 myllyllä hauskoja ja vauhdikkaita näytelmiä.

Varhaisin tieto vesimyllystä Suomessa on aurajoen Halisten koskesta vuodelta 1252, mutta jo keskiajalla tiedetään myllyjen jauhaneen Loimaan seudulla. Vuodelta 1413 on säilynyt varhaisin kirjallinen merkintä loimaalaisesta myllystä. Kesäteatterimme joen varrella on ollut myllytoimintaa jo ainakin 1600-luvulta saakka.

Myllytoiminta

Krekilän myllyn sijaintipaikka poikkeaa tyypillisestä loimaalaisesta jokimaisemasta. Poikkeavuus johtuu lähinnä jyrkkärantaisesta ja korkeasta koskesta, joka tuo mieleen Lapin jylhät putoukset. Paikalla on ollut mylly lähes parisataa vuotta ehkä kauemminkin. Myllyn varhaisempia vaiheita ei ole tutkittu. Krekilän Kuivakoskessa on 1700-luvulla ollut ainakin kaksi myllyä, jotka molemmat ovat olleet yhteismyllyjä. 1800-luvulla tehdyn myllyluettolon mukaan Kuivakoskessa oli kaksi myllyä, Pappisten mylly ja Hakosuon mylly ja molemmat myllyt olivat jalkamyllyjä ja niissä oli yksi kivipari. 1800-luvun loppupuolella oli myllyt todennäköisesti muutettu ratasmyllyiksi ja ne olivat omistussuhteeltaan tyypillisiä lahkomyllyjä, osakkaita 9 – 11. Myllylahko ei omistanut koneistoa eikä laitteita, vaan ne kuuluivat myllärille.. Lahkokunta toi kyllä paikalle rakennustarvikkeet, myllyn, tammen ja sillan tekoon, mutta työn kustansi mylläri.

Talkootanssit ja kesäteatterin ensimmäiset vuodet

Nykyinen myllyrakennus on rakennettu vuosina 1916-1917 entisen palaneen tilalle. Saha valmistui 1920 ja rakennuttajana toimi Ypäjältä kotoisin oleva Kalle Virta. Kalle Virran aikana myllyssä oli yksi 25 hevosvoiman tehoinen vesiturbiini. V. 1930 mylläriksi tuli Toivo Lindgren ja hän asensi myllyyn toisen, 60 hevosvoimaisen vesiturbiinin. Lindgren oli muutenkin ammattitaitoinen monella alalla, mylläri, sahuri, sähkömies ja konekorjaaja ja vielä lisäksi erinomainen soittaja ja viihdyttäjä. Hänen aikanaan mylly ja saha toimivat vilkkaasti. Keväällä 1972 Toivo Lindgren sai surmansa auto-onnettomuudessa. Tähän loppui myllyn toiminta.
Vuonna 1980 Loimaa-Seuran sihteeri, agronomi Riitta Jumppanen kirjoitti MTV:lle kirjeen, tarjoten Krekilän myllyä ohjelman ”Talkootanssit” tekoon. Talkoita kuvattiin kahtena päivänä ja talkoissa oli 150-160 henkeä työssä. Nyt kun myllyvanhus oli saatu kuntoon päätettiin hyödyntää sitä ja sen ympäristöä ja näin sai alkunsa kesäteatteri toiminta.

 

Eero Tuomolan kirjoittama näytelmä ”Kuttujaolla” sai ensi-iltansa kesällä v.1981 ja esitettiin myös seuraavana vuonna. Tästä sai alkunsa jokakesäinen kesäteatteriesitys. Vuodesta 1984 on teatteriesitysten toteuttamisesta vastannut Krekilän-Pappisten näytelmäpiiri ja ohjelmistossa on ollut monenlaista esitystä, joiden valintakriteerinä on ollut hauskuus ja yleisön mielenkiinnon ylläpitäminen. Näytelmät ovat välillä jotenkin liittyneet myös myllyyn mm.
”Myllyn tarina”,” Myllybaari”, ”Ulvova mylläri”, ”Kaunis myllärintytär”, ”Tukkijoella” sekä ”Kruunuhäät”.

Kesäteatterimme vetää tänäpäivänäkin niin vanhempaa kuin nuorempaakin sukupolvea mahtavien kulttuurielämyksien pariin. Vuonna 2018 näytelmäksi valiutui ”Pekka Puupää kesälaitumilla”.

KESÄTEATTERIN NÄYTELMÄT VUODESTA 1981:
1981 – Kuttuajolla
1982 – Kuttuajolla
1983 – Myllymatti
1984 – Kaunis myllärintytär
1985 – Kaunis Myllärintytär
1986 – Myllybaari
1987 – Roinilan talossa
1988 – Kesämökkihöperöt
1989 – Pastorin kujeet
1990 – Tukkijoella
1991 – Emännän ääni
1992 – Moilasilla onnea ja kukkaiskieltä
1993 – Kesäkeikka
1994 – Kruununhäät
1995 – Auringonpilkkuja
1996 – Talkootanssit
1997 – Kalevalamaa meilläkin
1998 – Ota oppia vaarista
1999 – Prättäkitti, noita Nousiaisista
2000 – Miehen kylkiluu
2001 – Kätkäläisen jättipotti
2002 – Reportteri
2003 – Elmo
2004 – Suloinen myrkynkeittäjä
2005 – Naurava kylä
2006 – Vain muutaman huijarin tähden
2007 – Peräkammaripojat
2008 – Mooseksen perintö
2009 – Turvetta ja timantteja
2010 – Ulvova mylläri
2011 – Emmauksen tiellä
2012 – Aseman kello
2013 – Mies joka ei osanut sanoa ei
2014 – Kalenteritytöt
2015 – Hakuammuntaa, rouva Sepponen
2016 – Suomen Suvaitsevaisin kylä
2017 – Palaneen käryä, rouva Sepponen
2018 – Pekka Puupää kesälaitumilla
2019 – Pokka pitää

Katso näytelmien galleriat täällä:

Lähteet: Loimaa-Seura ry. & Niinijoen Kyläyhdistys ry.

Katso historia kokonaisuudessaan:
Loimaa-Seuran esite Krekilän Myllystä

Vuosina 1916-1917 Kalle Virta rakensi uuden myllyrakennuksen. Muutamaa vuotta myöhemin (1919-1920) rakennettiin kuvassa näkyvä saha.

Kuva: Raino Lingrenin kokoelma

Sahatöitä myllyllä 1940-luvulla. Kuvassa seisovat Urho Heinonen ja Martti Signell.

Kuva: Raino Lingrenin kokoelma

Kuvassa myllyn pitkäaikainen mylläri, Toivo Lindgren.

Kuva: Raino Lingrenin kokoelma

           

Krekilässä on näytelty jo pitkään. Yllä on vuosien 2003, 2005 ja 2006 näytelmien mainokset.